Paasin kotityöt
Jo ensimmäisenä talvena meillä ollessaan (siis 1999) Paasi veti reellä halkoja ladolta talon luokse. Sitten kokeiltiin rankojen tuomista metsästä. Muutaman ison kuusenrungon Paasi veti etureellä, kun kylän urheiluseuran kentän vanha kuusiaita kaadettiin. Myös oljet se on tuonut ladosta talliin jo usean vuoden. 2005 keväällä yritettiin harata peltoa, mutta jalat eivät olleet kuntoutuneet väärästä kengityksestä aiheutuneesta hakosidevammasta riittävästi. Kaikenlaisen romun siirtoon ja talvitarhojen tyhjennykseen Paasi vanhoine armeijan kärryineen on useimmiten itsestään selvä “kulkuneuvo”.
Kyläteatterin aloitettua toimintansa 2000-2001 on Paasi ajoittain ollut vossikkana teatterilla ja muissa kylän tapahtumissa. Lehtikuvaankin päästiin erään joulunavauksen rekiajeluttajina.
2006 keväällä Paasi joutui ihan yllättäen haravakoneen eteen. Syksyn sateiden takia peltoon jääneet oljet oli tarkoitus polttaa, mutta kesken touhun muuttui keli taas kurjaksi. Niinpä hain tuttavalta haravakoneen ja valjastin Paasin pienen tutustumisen jälkeen sen eteen. Alkuun mentiin taluttamalla, niin että aina kun piti nostaa harava ylös, pysäytin Paasin ja annoin liikkeelle lähtöluvan loikaten itse pyörän edestä pois. Sitten otin ohjat, mutta pysyin yhä maassa ja tyhjensin haravan pysäyttäen. Lopulta uskalsin kyytiin ja pienen alkutohinan jälkeen haravointi sujuikin tyylikkäästi yhdellä kädellä ohjaten. Ainut ongelma oli, että tuossa kävellen ohjausvaiheessa hirvi ja kaksi vasaa talsivat naapurin pellon poikki meidän peltoa kohti, jolloin katsoin parhaaksi jäädä seuraamaan tilannetta vastakkaiselle reunalle. Hirvet tulivat aivan peltoja erottavan ojan lähelle, vaikka olivat kyllä nähneet meidät jo puolessa välissä. Tuuli niiden takaa, joten ne eivät osanneet päättää mitä me olimme. Kun Paasi lopulta päästi kaikuvan hirnahduksen, pysähtyi hirvilehmä, tuumi hetken ja aikoi lähteä ylittämään ojaa meidän puolelle! Silloin huusin sille, että mene pois, mene pois! Lopulta se kääntyi ja hölkkäsi rauhassa takaisin metsän reunaan, pysähtyi vielä syömään pajuja, ennen kuin vei vasat ojan yli metsään. Sen jälkeen meni tovi ennen kuin sain Paasin keskittymään työhön. Se kun haikaili sen hirven perään, tammaksi taisi luulla.
Kesäteatterin näytäntökauden alku tiesi Paasille ja Lennullekin taas 2006 vossikkatöitä. Paikalla oltiin lähes joka näytännön väliajoilla työkärryn kanssa.
Syksyn viimeiset työt olivat tietysti lannan siirtoa kasvimaalle. Voi kunpa löytäisin kippikärrin!
Talvella 2006 haettiin puuta metsästä, muuten on Paasilla ollut hiljaiseloa. Jalat olivat kipeän oloiset alkukesästä, tamman kanssa seurustelu ja varsojen komentaminen taisivat käydä voimille. Kuivasta kesästä huolimatta loma teki terää, sillä nyt loppukesästä askellus sujuu taas hyvin. Kuoppatuomio siirtyi ainakin vuodella.
Talvella 2007 työhommiin ei ole päästy lumen vähäisyyden takia. Jalatkin oireilivat välillä, joten vain pari kertaa on reellä päästy liikenteeseen. Ratsasteltu on hissukseen ja välillä naapurin koiran kanssa otettu laukkaspurtteja metsäteillä. Paasilta muuten taipuu nyt sulkuväistö ja pohkeenväistökin alkaa hahmottua. Etu-ja takaosakäännöksethän ovat jo tuttuja ja sidepass ihan hieno!
Kesällä 2007 löytyi se kauan haettu rento pysähdys ratsastuksessa pelkällä äänellä ja painolla! Suurkiitos Larssonin Lenalle Ruotsiin! Juontamalla siirreltiin keväällä vähän koivunrankoja, pientä ajoa silloin tällöin.
Ja sitten tuli muutto ja Paasin viimeinen päivä. Muisto elää kahdessa varsassa, Paasin Tähti – tammassa ja Paasori-ruunassa. Ja onneksi on sisarenpoika Harju-Yökyöpeli.